Määräaikaisen työsopimuksen perusteet vuokratyössä
Toukokuussa 2019 annetussa Korkeimman oikeuden ratkaisussa 2019:45 katsottiin, että vuokrayrityksen solmimat määräaikaiset työsopimukset oli tehty ilman perusteltua syytä.
Tapauksessa oli kyse henkilöstön vuokrausta harjoittavasta yhtiöstä, joka oli tehnyt työntekijöidensä kanssa useita peräkkäisiä määräaikaisia työsopimuksia. Kaikki riidassa osallisina olleet työntekijät olivat työskennelleet vuokrayrityksen kautta samassa käyttäjäyrityksessä. Jokaisessa työsopimuksessa oli sovittu, että työsuhde päättyy, kun käyttäjäyrityksen työntekijää koskeva toimeksianto päättyy. Työsopimuksissa oli ilmoitettu arvio työsuhteen päättymisajankohdasta. Peräkkäisiä työsopimuksia oli tehty työntekijäkohtaisesti kolmen ja kymmenen välillä. Työsuhteiden kokonaiskesto oli vaihdellut työntekijäkohtaisesti noin vuodesta kahteen vuoteen ja yhdeksään kuukauteen.
Lähtökohtana on, että työsopimus voidaan solmia määräaikaisena, jos sopimuksentekohetkellä arvioidaan, että sopimuksessa määriteltyä työtä ei ole määräaikaisen työsopimuksen päätyttyä enää tarjolla. Työtehtävät eivät ole luonteeltaan määräaikaisia pelkästään sen vuoksi, että työtä teetetään vuokratyönä. Myös vuokratyössä määräaikaisuudelle on perusteltu syy vain silloin, kun vuokratyönä teetetään työtehtäviä, joita on tarjolla vain rajoitetun ajan.
Epävarmuus tarjottavan työn riittävyydestä ei sen sijaan ole hyväksyttävä syy solmia määräaikainen työsopimus. Korkein oikeus kiinnitti huomiota siihen, ettei vuokrayrityksen työsopimuksissa ilmoitettu työsuhteiden arvioitu kesto ollut sidoksissa mihinkään objektiivisesti havaittavissa olevaan tapahtumaan, vaan ainoastaan käyttäjäyrityksen toimeksiannon kestoon. Työsopimusten sanamuodon perusteella ei voitu varmistua siitä, ettei työtä olisi ollut enää tarjolla määräaikaisten sopimusten päätyttyä. Työsopimusten kestoa oli myös muutettu useaan otteeseen.
Sen sijaan selvitys osoitti, että käyttäjäyrityksen vuokrayritykselle tekemien toimeksiantojen jatkuminen oli ollut epävarmaa. Tällainen epävarmuus ei yksinään ole perusteltu syy vuokrayritykselle solmia määräaikaisia työsopimuksia. Korkein oikeus katsoi, ettei vuokrayritys ollut esittänyt riittävää selvitystä siitä, että käyttäjäyrityksen toimeksiantoihin liittyvä työvoiman tarve olisi ollut tilapäistä. Vuokrayrityksen ja sen työntekijöiden väliset työsopimukset oli näin ollen tehty työnantajan aloitteesta määräaikaisiksi ilman perusteltua syytä. Työsopimuksia oli siten pidettävä toistaiseksi voimassa olevina.
Tuomion lopputulos ei tarkoita sitä, ettei henkilöstön vuokrausta harjoittava yhtiö voisi solmia määräaikaista työsopimusta työntekijänsä kanssa. Tuomio ei myöskään tarkoita sitä, etteikö käyttäjäyritys voisi tehdä määräaikaisia tilauksia vuokrayrityksille. Sen sijaan tuomio muistuttaa siitä, että epävarmuus käyttäjäyrityksen toimeksiannon jatkumisesta ei ole riittävä peruste vuokrayritykselle solmia työntekijöidensä kanssa määräaikaisia työsopimuksia. Lisäksi on muistettava, että peräkkäisten työsopimusten määrän kasvaessa samojen sopijapuolten kesken määräaikaisuus on pystyttävä perustelemaan entistä painavammin. Mitä useampia peräkkäisiä määräaikaisia sopimuksia tehdään, sitä vahvemmin kasvaa oletus työvoiman tarpeen pysyvyydestä.
