45 prosenttia naisista kokee naiseutensa rajoittaneen uraansa – miehistä vain 15 prosenttia

Suomalaisista naisista liki puolet, 45 prosenttia, kokee sukupuolensa rajoittaneen heidän urallansa etenemistään. Miehistä vastaava osuus on 15 prosenttia. Epäkohta on ajankohtainen etenkin naistenpäivänä.

– Suomessa on jo vuosia nähty kehitys, jossa korkeakouluista valmistuu enemmän naisia kuin miehiä ja esimerkiksi politiikan huippu naisistuu. Silti realismia on yhä se, että johtajista vain 36,3 prosenttia on naisia ja naisista 45 prosenttia kokee sukupuolensa rajoittavan urakehitystään. Miehillä samaa huolta ei näytä olevan, Oikotie Työpaikkojen johtaja Päivi Salminen-Kultanen toteaa.

Bossladyjen määrä ei viimeisimmissä tilastoissa ole nousussa

Naisten osuus Suomessa johtajarooleissa työskentelevistä henkilöistä käy ilmi Elinkeinoelämän valtuuskunnan viime vuonna julkaisemasta tutkimuksesta. Osuus on 36,3 prosenttia.

– Toisin kuin ehkä luullaan, bossladyjen määrä ei viimeisimmissä tilastoissa ole nousussa. Naisten osuus johtavissa tehtävissä nousi viime vuosikymmenen aikana, mutta on sittemmin taantunut vuoden 2020 37,5 prosentista, Salminen-Kultanen kertoo.

Tiedot selviävät Oikotien helmikuussa tekemästä kyselytutkimuksesta. Vastaajia oli 579, joista naisia 67 prosenttia, miehiä 30 prosenttia ja 3 prosenttia muita.

Tasa-arvo päällikkötasolla on yhtä olennaista

Vuonna 2022 Suomessa toimitusjohtajista tai johtoryhmien jäsenistä naisia oli 25 prosenttia. Muista liiketoiminnan johtajista naisia oli 14 prosenttia. Suurimpien pörssiyhtiöiden hallituksissa naisten osuus oli 36,1 prosenttia. Lukemat ovat Keskuskauppakamarin tilastoja.

– Naisten osuus ylimmissä johdoissa kuvaa kokonaistilannetta ja johtajat ovat suurimpina vaikuttajina tärkeitä esikuvia, mutta vähintään yhtä olennaista olisivat tasapuoliset mahdollisuudet edetä siellä, missä iso osa palkansaajista työskentelee eli alempana organisaatiohierarkioissa. Se rakentaisi juuri kokemusta tasa-arvosta, Salminen-Kultanen sanoo.

Vaikuttaako sukupuoli palkkaan? 

Naisista 58 prosenttia ajattelee, että heidän palkkatasonsa kytkeytyy heidän sukupuoleensa. Keskimäärin naisen euro on Suomessa edelleen noin 84 senttiä. Miehen euro on euro.

Naisilla on miehiä matalammat palkkaodotukset jo opiskellessaan.

– Kokemus, että sukupuoli vaikuttaa palkkaan, on itseään ruokkiva epäkohta. Kun henkilö ajattelee saavansa tietynsuuruista palkkaa osittain sen takia, että on nainen, se syö intoa pyrkiäkään muuttamaan palkkaansa. Tämä näkyy Suomessa jo opiskelijoissa. Naisilla on miehiä matalammat palkkaodotukset jo opiskellessaan. Palkka-avoimuus olisi siksikin tärkeää, Salminen-Kultanen kommentoi.

– Miehistäkin 28 prosenttia ajattelee, ettei heidän palkkatasonsa ole sukupuolesta riippumaton. Joukossa vähemmistö lienee heitä, jotka kokevat saavansa miehenä pienempää palkkaa kuin saisivat naisena. Voi ajatella, että noin 28 prosenttia miehistä tunnistaa tämän asemansa palkkamarkkinoilla, Salminen-Kultanen lisää.

Naisten Pankki hakee naisten oikeuksien puolustajia

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL kertoi viime marraskuussa, että viimeksi kuluneen vuoden aikana syrjintää oli työssään kokenut 16 prosenttia naisista. Korkein syrjintää kokeneiden osuus on nuorten, 20–39-vuotiaiden, naisten joukossa; 20 prosenttia heistä oli 12 edellisen kuukauden aikana kokenut syrjintää työssään.

Naistenpäivän kunniaksi Oikotie on mukana Kirkon Ulkomaanavun Naisten Pankin kampanjassa, jolla luodaan ammatteja naisille kehittyvissä maissa. Osana kampanjaan Oikotien työpaikkapalvelussa etsitään naisten oikeuksien puolustajia.