Alkoholisti palasi työelämään

Juha Sarellin, 55, elämä oli vuosia päihteiden väärinkäytön sävyttämää. Nyt, 20 vuotta myöhemmin, Juha kertoo paluustaan normaaliin työelämään.

Juha Sarell oli nuorena hyvin urheilullinen. Ratkaiseva hetki alkoholin käytön suhteen tuli Juhan eteen hänen ollessaan 16-vuotias.

– Olen kotoisin tehdaspaikkakunnalta ja alkoholin käyttö oli siellä hyvin tavallista ja sallittua. Urheilin paljon. 16-vuotiaana minun piti yhtenä viikonloppuna päättää lähdenkö Vierumäelle harjoitusleirille vai kavereiden kanssa juhlimaan. Valitsin kaverit ja joimme Pöytäviinaa kaksin käsin. Siitä se sitten lähti, Juha Sarell muistelee.

Alkoholi tuli Juhan elämään vakituiseksi seuralaiseksi. Hän meni naimisiin, sai kaksi lasta, kävi töissä, mutta samalla myös alkoholi oli osa elämää. Urheilu jäi kokonaan. Välillä ryyppyputket kestivät pari päivää, joskus pidempään. Työnantajat eivät ohjanneet 1990-luvulla krapulaista Juhaa hoitoon, vaan taputtivat olalle ja sanoivat, että kyllä se siitä taas.

– Salliva kulttuuri alkoholin suhteen mahdollisti juomiseni. Join kaikki vapaa-ajat, mutta hoidin työni. Ja kun maa alkoi poltella jalkojen alla, vaihdoin työpaikkaa, Juha kertoo.

Täysin pohjalla

Vuodet kuluivat ja päihdeongelmat pahenivat. Vaimo lähti ja Juha jatkoi juomistaan. Havahtuminen tapahtui vasta viiden vuoden kuluttua avioerosta, kun Juha istui kodittomana alkoholistina puistonpenkillä, vaatteet muovikassissa. Juha oli aivan pohjalla: hänellä ei ollut kotia, työtä eikä rahaa.

– Juominen ei lopu sormia napsauttamalla. Ihmisellä pitää olla voimakas halu lopettaa ja muuttua. Hakeuduin hoitoon ystävien ja lähimmäisten tukemana. Retkahduksia tuli senkin jälkeen, mutta nyt olen ollut 20 vuotta raittiina. Paluu normaaliin yhteiskuntaan ei ole ollut helppo, sillä alkoholistilla on varsinkin pienellä paikkakunnalla ikuinen leima otsassaan. Lisäksi raha-asioiden selvittely vei vuosikausia, ennen kuin sain talouteni balanssiin.

Juha oli alkoholi- ja lääkeriippuvuuden takia poissa työelämästä noin viisi vuotta. Jotain satunnaisia työjaksoja oli välissä, mutta ne päättyivät holtittomaan juomiseen ja lääkkeiden väärinkäyttöön.

– En koskaan mennyt humalassa töihin. Sanoin yleensä itseni irti, kun viinasta johtuvia poissaoloja alkoi olla liikaa.

Selviytymiskamppailu

Sarell on työskennellyt työuransa aikana teollisuudessa eri aloilla sekä hoito- ja kaupan alalla. Nykyisin hän toimii tukkumyyjänä elintarviketukussa. Tukkualalla hän on työskennellyt viimeiset kymmenen vuotta. Raitistumisen myötä myös urheilu on jälleen tärkeä osa elämää.

– Raitistumisen alkuvuosina oli todella vaikea saada työtä. Maine kulki edellä ja hajanainen työhistoria ei ollut paras mahdollinen ”työtodistus”. Silti haluan kannustaa tämän asian kanssa kamppailevia. Apua on saatavilla. Niin kauan kun on elämää, niin on mahdollista tapahtua muutos elämässä, Juha Sarell kannustaa.

Kun ihminen lopettaa päihteiden käytön, niin silloin alkaa selviymiskamppailu.

– Jos on jäänyt pois työelämästä päihdeongelmaisena johtajana, raitistumisen jälkeen ei välttämättä saa ainakaan heti johtajan paikkaa. Nöyryyttä tarvitaan. Alkoholisti joutuu usein palaamaan työelämään ns. hattu kourassa ja tekemään niitä töitä mitä tarjotaan, kunnes luottamus palautuu.

Mutta miten toipuva päihdeongelmainen kohtaa arjen haasteet toipumisen keskellä?

– Avoimuus, rehellisyys ja nöyryys – juuri niitä toipuva alkoholisti tarvitsee. Olen elävä esimerkki siitä, että jokaisella on mahdollisuus muuttua ja saada menetetty elämä takaisin. Jos katsoo koulutustani ja menneisyyttäni, niin minulle on käynyt todella hyvin. Minulla on nyt täysin uusi elämä. Nykyinen vaimoni ei ole nähnyt minua koskaan humalassa. Minulla on kolme ihanaa lasta, joiden kanssa olen hyvissä väleissä. Vaikeuksien kautta sain elämäni takaisin, Juha sanoo kiitollisena.

Alkoholiongelmat työpaikoilla

Asiantuntijoiden mielestä alkoholiongelmaan pitäisi tarttua työpaikalla aikaisessa vaiheessa. EHYT ry:n aikuistyön päällikkö Antti Hytin mukaan esimerkiksi sadan hengen yrityksessä alkoholiongelmasta koituvat kustannukset yltävät vuositasolla jopa kymmeniin tuhansiin euroihin. Hytin mukaan alkoholiperusteisten poissaolojen vuoksi tuottavuuden menetys on arvioitu Suomessa 500-700 miljoonaksi euroksi vuodessa.

Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Leena Hirvosen mukaan riippuvaisen työkäyttäytyminen muuttuu ja vaikuttaa koko työyhteisöön monin tavoin. Tällöin syntyy esimerkiksi epävarmuutta aikataulujen toteutumisesta.

EHYT ry:n Hytti ei osaa arvioida, miten yleisesti kohtuukäyttäjät jäävät sairauslomalle krapulan takia esimerkiksi juhlapäivien yhteydessä. Hänen arvionsa mukaan kyseinen ilmiö on viimeisten 10-20 vuoden aikana vähentynyt.

THL:n tutkimusprofessorin Pia Mäkelän mukaan alkoholiin liittyvistä syistä koituvista sairauspoissaoloista tiedetään vähän, koska niistä ei ole hallinnollisiin tarkoituksiin syntyvää rekisteri- ja tilastotietoa. Hytin mukaan piilottelun ja aktiivisen salailun kulttuuri vaikuttaa olevan vähenemään päin.

Lähde: Yle