HUS-yhtymä
Erikoistuvat lääkärit Sonja Aukee ja Tapio Lahtiharju kiittelevät HUS Diagnostiikkakeskuksen tarjoamaa erikoistuvan lääkärin monipuolista työnkuvaa. Diagnostiikkakeskuksessa voi erikoistua diagnostisille erikoisaloille tai tutustua niihin puolen vuoden kurkistusvirassa.
Sonja Aukee erikoistuu parhaillaan radiologian erikoislääkäriksi HUS Diagnostiikkakeskuksessa, joka on Suomen johtava kliinisten laboratorio- ja lääketieteellisten kuvantamispalvelujen tuottaja. Diagnostiikkakeskuksessa on toimintaa kahdeksalla lääketieteen erikoisalalla, joista radiologia on yksi vaihtoehto. HUS on hyvässä maineessa erikoistuvien lääkäreiden keskuudessa. Suuressa yliopistosairaalassa pääsee näkemään harvinaisiakin sairauksia ja diagnosoimaan niitä.
– Kurssikaverini suositteli minulle erikoistumista HUS Diagnostiikkakeskuksessa. Perehdytys oli alusta alkaen intensiivistä ja olen päässyt hyvin sisään Diagnostiikkakeskuksen toimintaan. Keskustelu erikoislääkäreiden ja muiden erikoistuvien kanssa on ollut hedelmällistä ja työryhmässämme voi kysyä kollegalta mitä vain. Opetusmyönteinen asenne näkyy ja tuntuu. Tiivis yhteishenki kulminoituu päivittäiseen yhteiseen ruokailu- ja kahvihetkeen, Aukee kertoo.
Sujuvaa oppimista ja vaikuttavia hetkiä
Sonja Aukee on päässyt erikoistuessaan tekemään ja näkemään monenlaisia radiologisia toimenpiteitä. Hänelle erityisen mieleenpainuva kokemus on ollut trombektomia, jossa aivovaltimotukos avataan pienen reiän kautta. Aukeen mielestä on aina vaikuttavaa nähdä, miten tämä toteutetaan.
Erikoistuvana lääkärinä Aukee korostaa myös työyhteisön tarjoamaa tukea. Hyvässä työympäristössä on luottamuksellinen ilmapiiri, jossa on turvallista esittää kysymyksiä ja käydä läpi asioita moniammatillisesti.
– Diagnostiikkakeskuksessa työskentely mahdollistaa opiskelun sujuvan yhdistämisen työhön. Lisäksi sekä kotimaisiin että kansainvälisiin koulutuksiin pääsee erikoistumisen aikana oikein hyvin, Aukee toteaa.
Radiologian alalla on mahdollista tehdä myös etätyötä, vaikka erikoistuvana radiologina työskentely tapahtuu pääasiassa sairaalan tiloissa. Aukee uskoo, että tekoälyn kehittyessäkin radiologin ammattitaitoa ei voida korvata pelkästään teknologialla.
– Vaikka paljon puhutaan siitä, että tekoäly korvaisi tiettyjä työtehtäviä tulevaisuudessa, koen, että radiologin työtä ei pystytä tekoälyllä yksinomaan korvaamaan. Radiologia on mielestäni todellinen lääketieteen syvä pääty – eivätkä kuvantamiseen liittyvät havainnot ja uuden oppiminen lopu koskaan, hän pohtii.
Sonja Aukee arvostaa sitä, että työajalla ehtii aidosti paneutua oppimiseen.
Monipuolista työtä kannustavassa työyhteisössä
Erikoistuvat lääkärit kokevat Diagnostiikkakeskuksen oppimisprosessin sujuvaksi ja omaa työtään kehittäväksi. Kannustavat kollegat, opiskelu ja tutkimuksiin perehtyminen työajalla, kilpailukykyinen palkkaus ja sopivat kannustimet sparraavat eteenpäin. Suuressa yliopistosairaalassa työskennellessä pääsee näkemään harvinaisempia sairauksia, joita ei joka päivä tule eteen. Työn monipuolisuus on vienyt mukanaan myös Diagnostiikkakeskuksessa kliiniseen kemiaan erikoistuvan Tapio Lahtiharjun.
– Hain diagnostiselle alalle ja huomasin kliinisen kemian sopivan itselleni. Siksi jäin juuri tänne. Perehdytys hoidettiin Diagnostiikkakeskuksessa todella mallikkaasti ja olen saanut tehdä kattavasti erilaisia tehtäviä. Mielenkiintoisimpia ovat olleet kaikenlaiset kehitysprojektit. Olen muun muassa ollut ollut mukana projektissa, jossa tekoälyn avulla helpotetaan laboratoriotyöskentelyä”, Lahtiharju kertoo.
Tapio Lahtiharju ei tapaa potilaita työssään, vaan tutkii ja selvittää asioita sekä niiden seurauksia taustalla. Hän kiittelee tutkimustyöhön saamaansa tukea. Nyt Lahtiharjulla on väitöskirja työn alla.
– HUS Diagnostiikkakeskus tarjoaa kuuden kuukauden kurkistusviran, joka on erinomainen tapa selvittää omia ammatillisia kiinnostuksen kohteita. Työ on joustavaa, ja työntekijöistä huolehditaan hyvin. Kliinisellä kemialla on mahdollista tehdä myös osittaista etätyötä. Diagnostiikkakeskuksen opetusmyönteinen ilmapiiri ja mahdollisuudet osallistua ainutlaatuisiin tutkimushankkeisiin tekevät siitä erinomaisen paikan erikoistujalle, Lahtiharju tiivistää.
Lahtiharjun mielestä kemia on ihmeellistä: – On uskomatonta, kuinka paljon tietoa voi löytyä yhdestä pienestä veripisarasta. Parasta työssäni on nähdä, kuinka valmiit projektit lisäävät tietämystä ja kehittävät sairauksien hoitoa.
Tapio Lahtiharju kirjoittaa erikoistumisen ohella väitöskirjaa.
Kuinka hakea erikoistumaan? Haku on käynnissä parhaillaan ja avoimet paikat nähtävillä täällä!
Lue lisää HUS Diagnostiikkakeskuksesta täältä!
Teksti: Riikka Hollo
Kuvat: Niko Jekkonen
