Hoitajapula vaivaa, mutta kuka kelpaa sairaanhoitajaksi? Prinsessa Aishah: Suomi ei pärjää ilman maahanmuuttajia
Somevaikuttaja Prinsessa Aishah kertoo, että syrjintä on arkipäivää hoitotyössä. Hänen mukaansa se saa koulutetut ammattilaiset vaihtamaan maisemaa.
Somesta tuttu vaikuttaja Prinsessa Aishah on huomannut, että hoitotyössä syrjintä on arkea. Syrjintää kirvoittavat hänen mukaansa esimerkiksi ihonväri, uskonto, pukeutuminen ja korostus, jolla suomen kieltä puhutaan.
Hän hämmästelee suomalaisten asenteita erityisesti siksi, että maassa on kova pula koulutetuista sairaanhoitajista ja koska väestö vanhenee.
– Ei Suomi pärjää ilman maahanmuuttajia, Aishah sanoo.
Parhaillaan hän opiskelee sairaanhoitajaksi ammattikorkeakoulussa. Hän on suorittanut opintoihin kuuluvia työharjoitteluja muun muassa kuntoutuksen, psykiatrian, kirurgian ja lasten osastoilla, ja seuraavaksi hän suuntaa harjoitteluun akuuttihoidon osastolle. Opintojensa ohella Aishah on tehnyt lähihoitajan työtehtäviä, muun muassa keikkatöitä kotihoidossa.
Syrjintää työyhteisössä
Aishah on huomannut, että hoitotyötä tekevät joutuvat kohtaamaan syrjintää paitsi potilaiden taholta myös työyhteisön sisällä. Uralla on ollut tilanteita, jolloin työkaveri ei olisi halunnut tehdä töitä hänen kanssaan ihonvärin vuoksi.
– Se on sellaista, että osoitetaan omalla käytöksellä, että sinä et kuulu tähän työpaikkaan, Aishah kuvailee.
– Jos toinen ei puhu minulle, en minäkään puhu hänelle. Keskityn vain tekemään työni hyvin, ja elämä jatkuu, hän kertoo.
Työpaikkaan, jossa syrjitään, hän ei kuitenkaan palaa.
– En ota keikkoja työpaikasta, joka ahdistaa. Voisin tietenkin kertoa syrjinnästä esihenkilölle, mutta en halua sellaista ilmapiiriä, jossa joudun kantelemaan työkavereiden käytöksestä, ja jossa esihenkilö joutuu puhuttelemaan työntekijöitä. Mieluummin työskentelen muualla.
Lue myös: Mertsi Ärling: Ei ketään pidä palkata maskotiksi työyhteisöön
Ei enää ikäihmisiä hoitamaan
Huonointa kohtelua – niin fyysistä kuin suusanallista – Aishah kertoo saaneensa työskennellessään ikäihmisten parissa.
– Eräs potilas huusi, että mene pois Suomesta, emme tarvitse maahanmuuttajia. Hän antoi minun vaihtaa kakkavaippansa, mutta toisteli koko ajan tätä sanomaa. Toinen potilas yritti lyödä, kun koskin häneen.
Enää Aishah ei halua työskennellä ikäihmisten kanssa. Työikäisten parissa työskenteleminen on ollut helpompaa, mutta sielläkin hän on kohdannut syrjintää.
– Esimerkiksi eräs aikuispuolen potilas huusi haluavansa valkoisen hoitajan, hän konkretisoi.
Aishah kuvailee syrjinnän ikään kuin kuuluvan hoitotyöhön.
– En keikkatyöläisenä oikein voi valittaa. Toisaalta en tietenkään halua mennä työhön, jossa joudun kohtaamaan tällaista.
Mieluisinta Aishahille on ollut työ lasten parissa. Unelmatyöpaikka olisikin Uudessa lastensairaalassa. Siihen on ainakin yksi ilmiselvä syy.
– Lapset eivät syrji.
Lue myös: Työsyrjintä on arkipäivää monelle transihmiselle
Syrjintä alkaa jo rekrytointivaiheessa
Aishah kertoo kysyneensä osastonhoitajilta, miksi sairaalamaailmassa työskentelee niin vähän maahanmuuttajataustaisia ammattilaisia.
– Meitä koulutetaan paljon, mutta emme kelpaa sairaalatyöhön. Meidän työhakemuksiamme ei ilmeisesti edes käsitellä, koska niihin ei tule minkäänlaista vastausta. Samalla kuitenkin hoetaan hoitajapulaa. Tästä tulee olo, että sairaaloihin halutaan töihin vain suomalaisia, hän kertoo.
Aishah kehottaa rekrytoijia kutsumaan rohkeasti maahanmuuttajataustaisia ammattilaisia työhaastatteluihin.
– Jos haastattelussa käy ilmi, että kielitaito ei riitä, sitten se on niin, mutta hakemuksen perusteella ei pitäisi tällaisia oletuksia tehdä. Kyllä me osaamme hommamme ja haluamme olla töissä sairaaloissa. Olemme motivoituneet tekemään tätä työtä.
Kyllä me osaamme hommamme ja haluamme olla töissä sairaaloissa. Olemme motivoituneet tekemään tätä työtä.
Hän huomauttaa, että sairaanhoitajan koulutuksen saanut ei halua työskennellä lähihoitajan tehtävissä seniorikeskuksessa.
– Kielitaitoiset ammattilaiset muuttavat pois Suomesta ja menevät sairaanhoitajiksi esimerkiksi Yhdysvaltoihin tai Britanniaan, jos eivät pääse osaamistaan vastaavaan työhön Suomessa.
Lue myös: Onko anonyymi rekrytointi oikeasti anonyymia?
Katso myös:
