Kesätyöntekijälle

Hyvä esimies ja työyhteisö – silta työelämään

Työelämään siirtyminen on suuri murrosvaihe nuoren elämässä. Jo kesätöissä ja opintojen ohessa saaduilla kokemuksilla on merkitystä sille, kokeeko nuori löytävänsä paikkansa työelämässä.

Nuoren kokemuksiin voivat vaikuttaa niin työnantaja, työyhteisö kuin esimieskin. Terveystalo on mukana S-ryhmän Nuori Mieli Työssä -ohjelmassa, jossa etsitään konkreettisia työkaluja tukemaan nuorten kiinnittymistä työelämään.

Ensimmäinen työpaikka ja työelämään astuminen on nuorelle tärkeä rajapyykki, joka merkitsee itsenäistymistä ja porttia aikuisuuteen. Nuori työntekijä on kuitenkin vielä monella tavoin keskeneräinen, sillä nuoruusiän psyykkinen kehitys ajoittuu keskimäärin ikävuosien 12–22 välille.

– Tähän ikäkauteen osuu monta isoa asiaa ihmisen elämässä, kuten lapsuudenkodista muuttaminen, koulutusalan valinta tai työelämään siirtyminen. Siirtymä aikuisuuteen ei kuitenkaan tapahdu hetkessä. Tuoreen väitöstutkimuksen1 mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista nuorista hakee vielä 23-vuotiaana identiteettiään, Terveystalon johtava psykologi Tuija Turunen sanoo.

Vakavien työkykyongelmien taustalla yleensä mielenterveysongelmia

Tässä siirtymävaiheessa työelämästä saaduilla ensimmäisillä kokemuksilla on suuri merkitys. Kielteiset ensikokemukset voivat johtaa väärille urille, jos nuori ei esimerkiksi koe tulevansa huomioiduksi tai jos hänellä on vaikeuksia saada työpaikkaa ja pysyvää otetta työelämästä.

– Vaikka suurimmalla osalla nuorista menee hyvin, hälyttävän usein vakavien työkykyongelmien takaa löytyy eriasteisia mielenterveysongelmia. Tunnistamatta ja hoitamatta jäädessään ne voivat pahimmillaan ajaa nuoren työelämän ulkopuolelle, Turunen sanoo.

Tuoreen tutkimuksen mukaan nuorten psykiatriset diagnoosit ovat kasvaneet. Se ei välttämättä tarkoita psyykkisten häiriöiden lisääntymistä vaan sitä, että kynnys hakea apua on madaltunut.2 Turusen mukaan se on hyvä asia, sillä esimerkiksi masennuksen hoitoennuste on sitä parempi, mitä varhaisemmassa vaiheessa sairaus tunnistetaan ja hoito aloitetaan.

Masennus on nuorilla yleinen sairaus, ja Terveystalon potilastietorekisterin mukaan se on nuorten yleisimpiä syitä hakeutua lääkäriin. Nuorista noin 20 prosentilla esiintyy masennusoireita ja 5–10 prosenttia sairastaa masennusta3. Sairaus on Eläketurvakeskuksen mukaan myös suurin yksittäinen työkyvyttömyyseläkkeiden syy Suomessa. Vuonna 2016 noin 3 300 suomalaista jäi työkyvyttömyyseläkkeelle masennuksen takia, ja heistä noin 630 oli alle 30-vuotiaita4.

Hyvä suhde esimieheen antaa merkityksen tunteen

Inhimillisten kärsimysten lisäksi nuorten jääminen syrjään työelämästä aiheuttaa yhteiskunnalle suuria kustannuksia. Työnantaja, työyhteisö ja nuoren työntekijän esimies voivat omalla toiminnallaan vaikuttaa siihen, miten hyvin nuori pääsee työelämään kiinni.

– Mielenterveysongelmien siemenet on usein kylvetty jo kauan ennen työelämään astumista ja varhaisen tunnistamisen ja tuen merkitys onkin suuri lapsuudesta alkaen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että apu olisi koskaan liian myöhäistä. Yksikin hyvä ihmissuhde – vaikka esimieheen tai työkaveriin – voi antaa tärkeän tunteen nähdyksi ja kuulluksi tulemisesta, Turunen sanoo.

Hän korostaa, että esimiehen ei tarvitse eikä pidä olla terapeutti, mutta tämän pitäisi tunnistaa ne nuoret työntekijät, jotka kaipaavat tukea työelämätaitoihin tai elämänhallintaan.

– Nuorille ei pidä olla työpaikalla eri sääntöjä, mutta osa tarvitsee työelämätaitoihin enemmän esimiehen opastusta. Elämänhallintataitojen osalta merkkejä tuen tarpeesta ovat esimerkiksi jatkuva myöhästely, uupumus, toistuvat sairauspoissaolot tai vaikeudet palautteen vastaanottamisessa. Taustalla voi vaikuttaa joku muu elämässä meneillään oleva asia, sillä työelämää ei voi erottaa muusta elämästä. Esimerkiksi ihmissuhdeasiat tai arjen huolet ja harmit voivat vaikuttaa jaksamiseen, elämänlaatuun ja työhyvinvointiin, Turunen huomauttaa.

Chat on nuorille helppo kanava

Terveystalo on mukana S-ryhmän kolmivuotisessa Nuori Mieli Työssä -ohjelmassa, jossa etsitään konkreettisia työkaluja nuorten työelämätaitojen kehittämiseksi ja kokonaishyvinvoinnin lisäämiseksi.

– Hankkeella halutaan muun muassa tukea nuoria työelämään siirtymisessä sekä toisaalta kartuttaa esimiesten osaamista työelämään astuvien nuorten odotuksista ja valmiuksista. Terveystalon rooli on tarjota tukea sekä S-ryhmän nuorille työntekijöille että työnantajalle, Terveystalon johtava työterveyspsykogi Antti Aro kertoo.

– Osana hanketta olemme kehittämässä palvelupakettia, jonka avulla S-ryhmän nuorille työntekijöille tarjotaan matalan kynnyksen tukea työn tai arjen hallintaan. Palveluihin sisältyy esimerkiksi chat, joka on kanavana nuorille tuttu, Turunen summaa.

Näin sitoutat ja motivoit nuorta työntekijää:

Ota nuori ystävällisesti vastaan jo työsuhteen alussa. Älä oleta, että nuori osaa heti kaiken vaan perehdytä rauhassa ja anna oppimiselle aikaa.

Myönteinen kannustus ja nuoren huomioiminen on tärkeää. Huomaa hyvät asiat ja onnistumiset ja anna niistä palautetta paitsi kahden kesken myös muun työyhteisön kuullen.

Jos nuori tekee virheen, käy henkilökohtainen keskustelu nopeasti, jotta mokasta ei kasva liian isoa asiaa. Pidä huolta, että keskustelu on rakentava. Hyviin esimiestaitoihin kuuluu virheiden sietämisen ja niistä oppimisen opettaminen.

Anna nuorelle työntekijälle lisävastuita sitä mukaa kun hänen kokemuksensa karttuu.

Tartu nuorten työntekijöiden tuomiin uusiin näkökulmiin, sillä parhaimmillaan myös työyhteisö voi oppia heiltä uutta.

Muista myös työilmapiirin merkitys – alkaen siitä, että kaikkia tervehditään työpaikalla, myös nuoria ja kesätyöntekijöitä. Positiivinen ilmapiiri sallii myös virheet – silloin niitä sattuukin vähemmän.

Jos ja kun nuori työntekijä kasvaa työtehtävistään ulos tai elämä muuten kuljettaa häntä eteenpäin, muista kiittää, kehua ja kannustaa uuteen alkuun. Tyytyväinen työntekijä toimii hyvän työpaikan käyntikorttina.

1 Elina Marttinen (2017): Deciding on the Direction of Career and Life. Personal Goals, Identity Development, and Well-Being during the Transition to Adulthood. Jyväskylän yliopisto.

2 Turun yliopisto ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Valtakunnallinen rekisteritutkimus

(Temporal changes in the incidence of treated psychiatric and neurodevelopmental disorders during adolescence: an analysis of two national Finnish birth cohorts)

3 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Nuorten masennusoireilu ja masennustilat 4 Eläketurvakeskus: Suomen työeläkkeensaajat 2016

Lähde: Terveystalo