Inklusiivista työelämää ei ole ilman esteettömyyttä ja kohtuullisia mukautuksia

Iso-Britannian Office for National Statisticsin vuonna 2024 tehdyn tutkimuksen mukaan vain 30% aikuisista autisteista on työelämässä. Lisäksi autismikirjon henkilöt työllistyvät usein koulutustasoaan matalammin palkattuihin, usein osa-aikaisiin työsuhteisiin.

Työllistymisen haasteet eivät liity niinkään osaamiseen vaan erityisesti rekrytointiprosesseihin sekä työpaikan esteettömyyteen, joka vaikuttaa usein ratkaisevasti työssä jaksamiseen ja työssä pysymiseen. Haasteiden ratkaisut eivät loppujen lopuksi ole kalliita ja vaikeita toteuttaa. Usein ne myös palvelevat kaikkia.

Vahvuutena kognitiiviset kyvyt

Autismikirjon henkilöihin liitetään monenlaisia uskomuksia. Jotkut uskomukset perustuvat vanhoihin stereotypioihin, joita on esitetty esimerkiksi populaarikulttuurissa. Autismikirjo on kuitenkin laaja kirjo henkilöitä, joiden vahvuudet, osaaminen ja toimintakyky vaihtelevat laajasti yksilöllisesti.

Autismikirjon henkilöiden vahvuudet liittyvät erityisesti erilaiseen tapaan käsitellä tietoa, havainnoida ja kokea maailmaa. Joillakin autismikirjon henkilöillä on vahvuutena havainnoida erityisen hyvin yksityiskohtia, mikä voi olla suuri etu monissa työtehtävissä. Erityisesti tekniikan alalla tätä vahvuutta on jo osattu hyödyntää.

Suomessa toimivan Unicus Finlandin sivuilla kuvataan heidän autistisia asiantuntijoitaan näin:

Autistisilla asiantuntijoillamme on poikkeuksellisia kognitiivisia kykyjä, jotka ovat erityisen arvostettuja tekniikan alalla. Looginen ajattelu, nopeus, tarkkuus, pitkäjänteinen keskittyminen ja intuitiivinen kyky havaita virheitä tarjoavat ainutlaatuisen, autistisen näkökulman teknisiin projekteihisi.

Erilainen tapa käsitellä tietoa

Muita vahvuuksia voivat olla esimerkiksi intensiiviset mielenkiinnon kohteet, jolloin autismikirjon henkilöllä voi olla erittäin laaja tieto ja tuntemus aiheesta, josta hän on kiinnostunut. Monilla autismikirjon ihmisillä on myös niin sanottua hyperfokusta: sopivassa flow-tilassa he uppoutuvat täysin käsillä olevaan asiaan ja erilaiset häiritsevät tekijät sulkeutuvat pois.

Aivojen erilainen tapa käsitellä tietoa johtaa myös usein havaintoihin ja oivalluksiin, joita ei-autistiset kollegat eivät huomaa. Parhaimmillaan nämä oivallukset kehittävät toimintaa uusiin innovaatioihin ja toimintatapoihin.

Haasteet työympäristössä ja työyhteisössä

Autismikirjon henkilöiden haasteet työelämässä liittyvät usein työyhteisöjen ja -ympäristöjen ymmärrykseen ja joustavuuteen. Ymmärtämättömässä ja joustamattomassa yhteisössä ja ympäristössä autismikirjon henkilö joutuu usein maskaamaan eli peittelemään autistisia piirteitään. Maskaaminen kuormittaa ja vaikuttaa autismikirjon henkilön työkykyyn ja mielen hyvinvointiin.

Kuormitusta aiheuttaa myös, jos työssä on epäloogisuutta, epäselvyyksiä, aistien ylikuormittumista tai vaikeuksia tulla ymmärretyksi tai ymmärtää muita. Myös sosiaaliset tilanteet ja niiden vaatimukset aiheuttavat usein rasitusta autismikirjon henkilöille.

Kuormitusta voi vähentää ennakoimalla ja mukauttamalla työtä kuormitustason mukaan sekä panostamalla esteettömyyteen.

Vähennä aistiärsykkeitä

Fyysinen esteettömyys autismikirjon henkilöille tarkoittaa erityisesti aistimaailman huomioimista. Tutkimuksesta riippuen 70–90%:lla autismikirjon henkilöistä on erilaisia aistitiedon käsittelyn erityisyyksiä, erityisesti aistiherkkyyksiä. Aistiympäristön esteettömyyttä voidaan edistää tunnistamalla siellä olevia aistimuksia, karsimalla niistä tarpeettomia sekä kertomalla olemassa olevista aistiärsykkeistä etukäteen.

Työyhteisössä voidaan esimerkiksi sopia hajusteettomuudesta, panostaa säädettävään valaistukseen, käyttää ääniä vaimentavia pintamateriaaleja ja järjestellä tiloja uudelleen esimerkiksi kääntämällä työpisteitä. Työtilan seinällä voi olla lappu, jossa kerrotaan, millaisia aistimuksia tilassa on: ilmastoinnin ääni, kirkkaat valot, hajuja naapuriravintolasta. Näin tilaan tuleva henkilö voi varautua aistimuksiin etukäteen esimerkiksi henkilökohtaisilla apuvälineillä.

Työtilan seinällä voi olla lappu, jossa kerrotaan, millaisia aistimuksia tilassa on: ilmastoinnin ääni, kirkkaat valot, hajuja naapuriravintolasta. Näin tilaan tuleva henkilö voi varautua aistimuksiin etukäteen esimerkiksi henkilökohtaisilla apuvälineillä.

Lupa olla oma itsensä

Sosiaaliseen esteettömyyteen voidaan panostaa selkeyttämällä viestintää saavutettavaksi eli kognitiivisesti esteettömäksi. Lisäksi on huomioitava yksilölliset tarpeet. Autismikirjon henkilö voi myös tarvita taukoja sosiaalisesta vuorovaikutuksesta viettämällä kahvitaukonsa yksinäisyydessä ja hiljaisuudessa. Sosiaalisesti esteettömässä ympäristössä sen merkitys ymmärretään eikä sitä nähdä negatiivisena suhtautumisena työtovereihin tai epäsosiaalisuutena.

Tasavertaisuutta, erilaisuuden hyväksymistä ja aitoa vuorovaikutusta voidaan tukea työyhteisössä yhdessä laadituin pelisäännöin, kuten yhdessä laadittujen turvallisemman tilan periaatteiden avulla. Syrjintää ja epäasiallista kohtelua ehkäisevät yhteiset säännöt luovat myös pohjaa asennemuutokselle, jossa on turvallista olla oma itsensä. Tällaisessa psyykkisesti esteettömässä ympäristössä ihmisten erilaiset tarpeet ja ympäristön esteet otetaan vakavasti. Siellä etsitään ja
löydetään jokaiselle itsenäistä selviytymistä tukevat yksilölliset ratkaisut, kuten kohtuulliset mukautukset.

Mukautukset palvelevat kaikkia

Kuka ei hyötyisi selkeästi sovituista työaikajärjestelyistä, ennakoiduista työtehtävistä, rauhallisesta työympäristöstä tai hyväksyvästä työympäristöstä? Nämä ovat autismikirjon henkilöiden tarvitsemia kohtuullisia mukautuksia työelämässä. Ratkaisut eivät palvele vain yksittäisiä työntekijöitä, vaan ne hyödyttävät kaikkia.

Mukautuksia voivat olla esimerkiksi:

• Työaikajärjestelyt: selkeästi sovitut työajat, mahdollisuus osa-aikatyöhön, mahdollisuus etätyöhön, työnjaksotus, työvuorojärjestelyt, työtehtävien jaksottaminen sekä riittävä tauotus
• Työympäristö: siirrettävät väliseinät, oma huone, työtilojen selkeys, työpisteen säädettävyys, aistiapuvälineiden käyttömahdollisuus, tuki työyhteisön kanssa kommunikointiin
• Työn organisointi: selkeät kirjalliset ohjeet, työtehtävien pilkkominen, muutosten ennakointi, työmäärä ja –tahti, avun ja tuen saaminen työhön
• Työrauha ja työpaikan ilmapiiri: työyhteisön asenteet, mahdollisuus keskittyä yhteen asiaan kerrallaan, palaute työstä, rentoutusmenetelmien käyttö työpäivän aikana, mahdollisuus lepotaukoihin sosiaalisesta vuorovaikutuksesta

Avoin keskustelu erilaisuudesta

Työn yksilöllinen muokkaaminen voi olla hyvinkin pienimuotoista, mutta sillä voi olla suuri merkitys autismikirjon henkilön työssä. Paras ratkaisu on keskustella rohkeasti ja avoimesti autismikirjon henkilön kanssa suoraan. Avoin keskustelu yksilöllisistä tarpeista voi tukea myös muita työntekijöitä tunnistamaan työhyvinvointiinsa vaikuttavia tarpeitaan ja siten lisätä koko yhteisön hyvinvointia.

Usein mukautusten esteenä onkin enemmän tiedon ja ymmärryksen puute. Autismikirjon henkilöiden ja neurotyypillisten henkilöiden välillä vallitsee erilainen ajatusmaailma, jolloin yhteisen ymmärryksen saavuttaminen vaatii usein uskallusta, aikaa ja avoimuutta. Ymmärrys siitä, että kokemuksemme voi olla hyvinkin erilainen, onkin kohtuullisten mukautusten vaativin askel.

Kirjoittajat:  

Pia-Maria Topi, Asiantuntija, Autismiliitto, Monen autismikirjon henkilön onnekas kollega

Minna Tarvainen, Työelämäasiantuntija, Vamlas – Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö

Kuva: Pexels

 

Lisätietoa:

Vammaisten henkilöiden oikeudet | Yhdenvertaisuusvaltuutettu

https://vamlas.fi/kohtuulliset-mukautukset-yhdenvertaisuuden-edistajina/

https://www.ttl.fi/tyopiste/kymmenen-kysymysta-tyon-muokkauksesta