Kumpi on tärkeämpää, palkka vai työn sisältö?

Kun palkkaneuvottelut ovat käsillä, työntekijällä ja työnantajalla herää kysymys siitä, mikä on sopiva palkka mihinkin tehtävään. Voi kuitenkin olla, että työnantajan ja työntekijän näkemykset sopivasta palkkatasosta ovat erilaiset.

Kärjistettynä työnantajan kannalta olisi kätevää, jos motivoidun, tehokkaan ja aikaansaavan työntekijän saisi mahdollisimman halvalla. Työntekijän kannalta palkkatason pitäisi olla sellainen, että se kattaisi elämisen kustannukset ja rahaa jäisi myös säästöön, jotta palkka motivoisi työntekoon. On kuitenkin osoitettu, että korkea palkka ei aina nosta työntekijän tehokkuutta ja kiinnostusta työtänsä kohtaan.

Viime vuosikymmeninä työelämä on muuttunut, kuten myös työntekijöiden asenteet työtä ja siitä saatavaa palkkaa kohtaan. Tilastokeskus on seurannut jo pidempään suomalaisten asenteita työntekoa kohtaan: Vuodesta 1984 lähtien on tutkittu, onko työssä tärkeintä palkka vai työn sisältö. Yleisesti ottaen naiset ovat aina pitäneet työn sisältöä tärkeämpänä kuin palkkaa ja miehet taas ovat pitäneet palkkaa tärkeämpänä kuin sisältöä. Miesten ja naisten asenteet ovat muuttuneet parin viime vuosikymmenen aikana niin, että työn sisältö on muuttunut yhä tärkeämmäksi ja palkan tärkeys vähentynyt molemmilla.

Etenkin nuorilla on nähtävissä, että työn sisältö on muuttunut palkkaa tärkeämmäksi: Studentworkin tämän vuotisessa tutkimuksessa lähes 90 prosenttia nuorista aikuisista pitää työn sisältöä tärkeämpänä kuin palkkaa. Suurin osa pitää myös työpaikan sosiaalisia suhteita erittäin tärkeinä ja haluaa mahdollisuuden päästä toteuttamaan omia arvojaan työpaikalla. Työpaikkaa ei enää nähdä pelkkänä tulonlähteenä, vaan työltä odotetaan paljon enemmän sisällön, sosiaalisten suhteiden ja elämän kannalta.

Raha ei motivoi ajatustyössä

Tutkimustulosten mukaan rahallisen korvauksen merkitys on siis vähentynyt työelämässä. Historiallisesti voidaan nähdä, että automaatio vei mukanaan monia toistettavia mekaanisia töitä. Nyt digitalisaatio uhkaa tehdä saman monelle keskitason mekaaniselle työtehtävälle. Oletettavasti työ tulee tulevaisuudessa keskittymään yhä enemmän päättelyä ja innovaatiota vaativiin töihin. On kuitenkin osoitettu, että rahan merkitys motivaation lähteenä riippuu siitä, millaisesta työstä on kyse: raha motivoi kognitiivisia taitoja vaativaan työhön huonommin kuin yksinkertaisiin mekaanisiin toistoihin perustuvaan työhön.

Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan matalamman koulutuksen saaneet pitivät palkkaa tärkeämpänä tekijänä kuin korkeamman koulutuksen saaneet. Yleistettynä korkeammin koulutetut saavat parempaa palkkaa kuin matalamman koulutusasteen saavuttaneet. Siksi korkeampaa palkkaa saavilla on enemmän varaa pohtia oman työnsä sisältöä verrattuna matalampaa palkkaa saaviin.

Lisäksi suomalaisten yleinen koulutustaso on noussut kohisten edellisen vuosisadan aikana ja työtehtävät muuttuneet teollisuuden tehtävistä palvelualan tehtäviin. Yhä useammalla suomalaisella onkin sellainen työ, jonka voisi määritellä enemmän kognitiivisia taitoja vaativaksi kuin mekaaniseksi. Työelämän muutokset ovat vaikuttaneet siihen, millaisiksi työntekijöiden arvot ovat muuttuneet vuosikymmenten aikana.

Kun työ vaatii enemmän ajattelua, raha ei riitä pitämään työntekijän mielenkiintoa yllä. Kaiken kaikkiaan työpaikka nähdään jatkona omalle itselleen ja arvoilleen. Motivaatioksi ei riitä enää lupaus rahasta, vaan työn pitää olla mielekästä. Työnantajien kannattaakin pitää kiinni sellaisista työntekijöistä, jotka näkevät työnsä muunakin kuin rahan ansaitsemiskeinona.

Palkkasummalla on väliä

Vaikka kaikki merkit näyttävät siltä, että työntekijät voisivat parhaimmillaan työskennellä jopa ilmaiseksi, asia ei kuitenkaan ole näin. Palkankorotukset toimivat motivoivana tekijänä kaikille niin pitkään, kun nykyinen palkkataso on saajansa mielestä liian matala. Kun palkka on liian matala, työntekijä stressaa rahojensa riittävyydestä, joka puolestaan vaikuttaa negatiivisesti työmotivaatioon ja -tehokkuuteen. Kun palkka on sellaisella tasolla, että raha-asioista ei tarvitse murehtia, motivaation lähteenä toimivat muut kuin palkkaan liittyvät tekijät, kuten vastuu, itsenäisyys ja työn sisältö.

Rahantarpeeseen vaikuttaa muun muassa elämäntilanne ja tottumukset, joten se mikä riittää yhdelle, ei välttämättä motivoi toista. Useat käyttävät vertailukohteenaan muita samankaltaisissa työtehtävissä tienaavien tuloja. Jos palkka on reilusti alle keskiarvon, voi palkankorotus vaikuttaa huomattavasti työntekijän motivaatioon.

Työn sisällöllä on väliä, koska työ ja vapaa-aika sekoittuvat

Työnteon motivaation muutokset voisi nähdä myös toiselta kantilta. Ihmiset haluavat itselleen mieluisan työtehtävän, sillä vapaa-ajan ja työelämän rajat häilyvät. Työskentely virka-aikaan ei riitä, vaan työntekijän tulisi olla saatavilla myös työaikojen ulkopuolella. Etätyöskentely ja vapaat työajat antavat työntekijälle vapautta omiin aikatauluihin, mutta samalla työskentely ei ole sidottu pelkästään yhteen paikkaa tai aikaan, ja työ on läsnä myös vapaa-ajalla.

Tämän lisäksi ennustetaan, että suuri osa nykynuorista ei tule yltämään vanhempiensa tulotasoon, jolloin työtyytyväisyys on saatava muusta kuin rahasta. Pätkätöistä toiseen liehuvat nuoret aikuiset odottavat työpaikoiltaan enemmän sisällön suhteen. Siksi sellaiset työpaikat, jotka pystyvät tarjoamaan kilpailukykyisen palkan lisäksi muita henkilöstöetuja, tulevat olemaan suosittuja työnhakijoiden kesken. Ne, jotka luottavat pelkän palkan vetovoimaan, tulevat häviämään pitkällä tähtäimellä.

Tuuli Viinanen / VertaaEnsin.fi

Lähteet:

Studentwork: Nuoret osaajat työelämässä 2017

Tilastokeskus: Työolojen kolme vuosikymmentä

The Royal Society for the Encouragement of Arts, Manufactures and Commerce