Sota ei yhtä miestä kaipaa - mutta pitäisikö?

Moni esimies ja johtaja ajattelee, että kaikki työntekijät ovat lopulta korvattavissa, ja jos hommat eivät meillä maistu, on parempi että työntekijät jatkavat matkaansa muualle. Vaikka periaateessa näin voikin olla, tulee tällainen ajattelutapa yritykselle todella kalliiksi.

Ajatus siitä, että työnsä osaava ja siinä hyvin suoriutuva työntekijä olisi aina helposti korvattavissa toisella, on vaarallinen – oli alan työllisyystilanne mikä tahansa. Uuden työntekijän rekrytoiminen, perehdyttäminen ja "toimintakykyiseksi" saaminen vie aikaa niin uudelta tekijältä, esimieheltä ja rekrytoijalta kuin monelta muultakin tiimissä ja organisaatiossa. Hyvän työntekijän korvaaminen siis maksaa – aikaa ja näin myös puhdasta rahaa. Uusi työntekijä on kallis investointi, joka maksaa itsensä takaisin vasta pitkän ajan kuluttua – paitsi jos tämäkin päättää lähteä.

Suurin yksittäinen syy asiantuntijoille työpaikan vaihtoon on huono esimiestyö: esimiehet jätetään, ei niinkään yrityksiä – vaikka toisin usein luullaan. Toki työntekijät vaihtavat työnantajaa muistakin syistä ja tämä kiertokulku on hiljalleen käynnissä jatkuvasti, mutta sitä, miksi työntekijät lähtevät ja olisiko lähdön voinut estää jotenkin, mietitään aivan liian laiskasti. Uutta hakua vaan putkeen.

Sen sijaan, että kulutetaan euroja uusien talenttien jatkuvaan etsimiseen, voisi monessa organisaatiossa olla syytä katsoa sisään päin ja valmentaa esimiehiä ja johtoa. Tulevaisuuden työelämän tärkeimpiä taitoja ovat empatia ja itsensä johtaminen, jotka mullistavat työelämän ja esimiestyön aikanaan. Enää ei riitä, että käsketään tehdä jotain, vaan työntekijöiden odotetaan johtavan omaa työtään, mikä taas tarkoittaa esimiehen roolin melkoista muuttumista. Esimiehen pitäisi pystyä sparraamaan tiimiläisiään, mutta jos tähän ei ole minkäänlaisia eväitä tai osaamista, turhautuvat alaiset – ja lopulta lähtevät. Näin huonot esimiehet tulevat yrityksille todella kalliiksi.

Miten teillä panostetaan esimiestyön kehittämiseen tai työntekijöiden pysyvyyden varmistamiseen?

Paula Narkiniemi
vapaa kirjoittaja
Twitter: @PoolaKristiina