Uratarinat

Työn ytimessä: Valokuvaaja Sini Pennanen

Sini Pennanen kertoo työstään valokuvaajana.

1) Taustasi: Miten päädyit alalle?

Sain ensimmäisen kamerani 8-vuotiaana ja siitä asti olen kuvannut kaikkea. Viimeiset 14 vuotta olen ollut ammattivalokuvaaja. Minut toi alalle lopulta kiinnostukseni saada aina parempia ja parempia kuvia. Jossain vaiheessa harrastaessani valokuvausta huomasin, etten vaan saanut otettua sellaisia kuvia, joita olisin halunnut ja liityin kameraseuraan oppiakseni valokuvauksen tekniikkaa. Samoihin aikoihin valmistuin opistoasteen merkonomiksi, eli kaupalliselle alalle ja aika pian löysin itseni kuvaamassa yrityksille markkinointimateriaaleja. En kuitenkaan ajatellut vielä silloin, että minusta voisi tulla valokuvaaja, ennen kuin tapasin erään työharjoittelun yhteydessä valokuvauksen opettaja Harri Hietalan, joka oli opettanut toistakymmentä vuotta valokuvausta Taideteollisessa Korkeakoulussa. Harrin kannustamana tein ensimmäiset "oikeat" kuvauskeikkani, lähdin opiskelemaan valokuvaajaksi ja perustin oman yrityksen Sininen Kuva. Tähän päivään asti työni on ollut käyntikorttini ja töitä on riittänyt.

2) Mitä työsi pitää sisällään?

Työni on pääasiassa valokuvausta ja kuvankäsittelyä. Kuvaan hyvin monipuolisesti erilaisia aiheita.

3) Millaisia työpäiväsi ovat?

Työni koostuu erilaisista kuvauksista, kuten mainos- ja yrityskuvaukset, lehti- ja digitaalisen median kuvaukset, jotka tapahtuvat useimmiten pääkaupunkiseudulla, mutta myös muualla Suomessa, työni on hyvin liikkuvaa. Vähintään yhtä paljon aikaa kuluu kuvankäsittelyyn, jota teen pääsääntöisesti kotistudioltani, Sipoosta käsin. Lisäksi osallistun usein kuvausten suunnitteluun, sovin aikatauluja kuvattavien kanssa ja teen tarvittaessa myös kuvausjärjestelyjä, kuten hommaan malleja, meikkaajia, rekvisiittaa ja järjestän kuvauspaikkoja. Työpäiväni alkaa harvoin ennen klo 9, koska valo, kuvauspaikat ja/tai kuvattavat eivät yleensä ole valmiina aikaisemmin. Pidän vaihtelevista aikatauluista, sopeudun myös nopeasti muuttuviin tilanteisiin, kuten ihmisten, kuvauspaikkojen ja aikataulujen rajoitteisiin tai vaikkapa säässä tapahtuviin muutoksiin, silloin kun kuvataan ulkona. Harvoin asiat menevät täysin suunnitelmien mukaan ja se onkin hienoa, kun saa käyttää luovuutta vaihtelevissa tilanteissa. Jokainen päivä on erilainen, koska kuvaukset ovat aina monen osatekijän summa, voi käydä niinkin että suunnitelma, joka näyttää menevän pieleen, poikiikin entistä paremman lopputuloksen.

4) Mikä on parasta työssäsi?

Parasta työssäni on se kun saan olla osana tiimiä ja kun yhteistyössä onnistumme tuottamaan upean lopputuloksen, kuten nappiin osuvan mainoskampanjan, lehtijutun tai yrityksen nettisivut, joissa kuvani ovat osana sisällöntuotantoa ja graafista suunnittelua. Sen lisäksi pidän kaikista työvaiheista, aina autolla ajamisesta kuvauspaikoille, kuvauksista, ihmisistä, kuvausjärjestelyistä ja kuvien viimeistelystä. Taidan olla oikealla alalla, samanhenkisten ihmisten parissa, koska tielleni on tullut toinen toistaan mukavampia työkavereita (toimittajia, graafikoita ja viestintäalan ihmisiä), eli en valehtele jos sanon, että toisinaan parasta työssäni ovatkin juuri ihmiset, joiden kanssa saan tehdä töitä!

5) Mikä on haasteellisinta työssäsi?

Haasteellisinta työssäni on se, että sitä ei voi suunnitella kovin pitkälle. Olen joskus sanonut, että tiedän työni yhtä varmasti kuin sääennusteen. Toisaalta työni epäennustettavuus on opettanut minulle hetkessä elämistä; miksi suunnitella elämää liian tarkasti kun ei kuitenkaan tiedä miten asiat lopulta menevät. Omat tärkeät asiat, kuten perheen yhteiset menot, tapahtumat ym. merkitsen ajoissa kalenteriin ja niistä pidän kiinni, muuten työajalla minulle "kaikki käy".

6) Miten vietät vapaa-aikaasi?

Vapaa-aikani menee Sipoossa omakotitalon, hevosen, kahden koiran ja kahden kouluikäisen lapsen kanssa puuhastellessa. Harrastamme tyttäreni kanssa aktiivisesti ratsastusta, siinä missä perheen pojat jalkapalloa. Kerran viikossa yritämme ehtiä mieheni kanssa Bikram-joogaan, joka hoitaa kehoa, mieltä ja parisuhdetta.

7)  Miten neuvoisit alasta haaveilevaa?

Luota luovuuteen! Etsi omaa tyyliä ja tapaa toimia; kun tietää omat vahvuudet, päätyy todennäköisemmin oikeaan paikkaan. Valokuvaajalle on eduksi omata myös hyvät sosiaaliset taidot, avoimuutta kohdata kaikenlaisia ihmisiä, valmiutta purkaa jännittynyttä tunnelmaa, pitää ohjat käsissä ja myödätä oikeassa kohtaa.

Kuva: Jarkko Pennanen