Työpaikkakiusaaminen – miten siitä voi selvitä?

Millaiset jäljet työpaikkakiusaaminen jättää ihmiseen? Entä miten epäasiallisesta kohtelusta voi selvitä? Kysyimme työterveyspsykologi Jukka Oksaselta.

Heti aluksi Terveystalon työterveyspsykologi Jukka Oksanen kertoo raadollisen tosiasian. Työpaikkakiusaaminen* on ryhmädynaaminen ilmiö, jota ei ole mahdollista kitkeä kokonaan pois. Positiivista kuitenkin on, että siihen voidaan puuttua jo ennalta.

Työterveyspsykologina Oksanen näkee päivittäisessä työssään, miten epäasiallinen kohtelu näyttäytyy työpaikoilla ja millaisia haavoja se jättää ihmiseen. Herkimpiä lukijoita on heti varoitettava, että kaikki tässä jutussa kerrottu ei ole kaunista kuultavaa.

Oksanen toivoo, että työyhteisöissä ponnisteltaisiin hanakammin epäasiallisen kohtelun ehkäisemiseksi. Yhtenä hyvänä työkaluna hän mainitsee varhaisen tuen mallin, jonka tavoitteena on edistää työntekijän työkykyä ja ehkäistä työkyvyttömyys. Työnantaja laatii mallin yhteistyössä työterveyshuollon kanssa.

Oksanen kertoo, että suurissa organisaatioissa puuttumisen käytännöt kirjataan ylös, mutta arvioi, että tärkeä dokumentti ja hyvät käytännöt sen mukana tahtovat hautautua paljon muun alle.

– Esimerkiksi kun pienessä organisaatiossa työntekijöitä on vähän, tällainen dokumentti saatetaan kokea turhana byrokratiana, Oksanen kertoo. Hän onkin kaikkein eniten huolissaan juuri pienissä organisaatioissa työskentelevistä.

– Jo se, että tällainen malli olisi olemassa, voisi vähentää epäasiallista käyttäytymistä.

Lue myös: Näin rakennat luottamusta työyhteisössäsi

Kiusaamiseen puuttumisen ytimessä on asenne

Puuttumisen käytäntöjen lisäksi tarvitaan tietenkin käytäntöjen viemistä työpaikan arkeen. Oksanen sanoo, että johdolta tarvitaan asennetta ottaa puheeksi, puuttua ja näyttää välittämistä.

– Esihenkilötyön ytimessähän on nimenomaan muista ihmisistä välittäminen. Ilman oikeaa asennoitumista tiedolla, taidolla tai edes virallisilla dokumenteilla ei tämä ilmiö taltu.

Oksanen peräänkuuluttaa asennetta myös jokaiselta muulta työyhteisön jäseneltä.

– Helposti ajatellaan, että työpaikkakiusaaminen on kiusaajan ja kiusatun välinen asia, mutta kyseessä on ryhmädynaaminen ilmiö, hän herättelee. Jos työyhteisössä on kiusaaja ja kiusattu, löytyvät sieltä myös esimerkiksi hiljaiset hyväksyjät, molempien osapuolten puolustajat sekä kiusatun tukihenkilö. Kiusaaja voi itsekin olla kiusattu ja kiusattu kiusaaja.

– Tämä tekee asiasta haastavamman.

Lue myös: Psykologinen turvallisuus työyhteisössä

Uhkailua, pelottelua ja porukasta eristämistä

Työpaikkakiusaaminen näyttäytyy monin tavoin. Yksi tyypillisistä epäasiallisen kohtelun muodoista on pelottelu. – Saatetaan esimerkiksi todeta, ettei urasi tule etenemään tästä, ettei projektiisi anneta riittävästi resursseja tai ettet enää jatkossa saa jäädä etätöihin, Oksanen konkretisoi.

Tyypillistä on myös työvuoroihin liittyvä pelottelu. Voi käydä niin, ettei kiusattu jatkossa uskalla toivoa sopivampia työvuoroja vaan tyytyy siihen, mitä muilta jää. Tunnelma käy painostavaksi, ja saattaa käydä niin, että huonojen työvuorojen takia työntekijä joutuu jättämään itselleen merkityksellisiä henkilökohtaisen elämän menoja väliin tai juoksevia asioitaan hoitamatta.

Tavallista on myös yhteisöstä eristäminen.

– Pyydetään porukkaa lounaalle, mutta katse kohdistuu kaikkiin muihin paitsi yhteen tiettyyn paikalla olijaan, Oksanen kuvailee. Tällainen eristäminen saattaa johtaa siihen, että työntekijä ryhtyy eristäytymään oma-aloitteisestikin, jotta ei joutuisi jälleen kerran kokemaan pettymystä.

Oksanen nostaa myös ammattitaidon vähättelemisen tavanomaiseksi epäasiallisen kohtelun muodoksi.

– Voidaan sanoa esimerkiksi, että kun palkkasimme sinut, odotimme paljon, mutta et ylläkään sille tasolle. Huomaatko, että sinä et kykene tai pärjää?

Lue myös: Moni johtaja tietää itsekin, että ei loista ihmisten johtamisessa

Monta kanavaa ottaa puheeksi

Aina työpaikkakiusaamista ei ole helppo tunnistaa. Oksanen kertoo työsuojelulakiin perustuvan nyrkkisäännön, jota vasten omia kokemuksiaan voi peilata. Avainsanat ovat epäasiallisen käyttäytymisen toistuvuus ja perusteettomuus. – Jos koet, että epäasiallinen kohtelu on toistuvaa ja perusteetonta, ota se puheeksi.

Aina omasta kokemuksesta ei pysty puhumaan tai kirjoittamaan asianosaiselle itselleen, eikä keskustelu aina tuota tulostakaan. Sitä varten työpaikoilla ovat esihenkilöt, työsuojeluvaltuutetut, luottamushenkilöt, HR, anonyymi whistleblowing-kanava ja työterveyshuolto. Oksanen muistuttaa, että nämä väylät ovat kaikkien työntekijöiden käytettävissä; ilmoituksen epäasiallisesta kohtelusta voi tehdä myös toisen puolesta.

Lue myös: Työyksinäisyys nakertaa terveyttä ja tuottavuutta

Työpaikkakiusaaminen jättää jäljet

Töissä koettu epäasiallinen kohtelu jättää ihmiseen syvät jäljet. Tyypillisiä ovat vakava uupuminen ja pitkät sairauslomat. Kiusatun itseluottamus, omakuva ja ammatillinen itsevarmuus heikkenevät.

– Kiusaaminen saa ihmisen uskomaan sellaistakin, mikä ei ole totta. Hän voi alkaa epäillä itseään, esimerkiksi ajatella, että ehkä teinkin väärin, kun toiset niin sanovat, tai ehkä en ole kovin ammattitaitoinen, koska muut sanovat niin, Oksanen kertoo.

– Stressaantuneena tulee ajatusvääristymiä, erityisesti, jos on taipuvainen sisäiseen vatvontaan. Väsynyt ihminen alkaa puhua lannistavaa puhetta itselleen, ja tästä tulee herkästi itseään toteuttava ennustus, hän sanoo.

Vääristynyt sisäinen puhe on ajanut monta osaavaa tekijää vaihtamaan ammattia.

– Voi herätä vastenmielisyys koko alaa kohtaan, vaikka syy olisi työpaikassa, Oksanen taustoittaa. Hän toivoo, etteivät epäasiallista kohtelua kohdanneet tekisi hätiköityjä päätöksiä uransa suhteen.

– Asiat ovat kipeitä ja vaikeita, mutta käsiteltävissä, hän tietää.

Käsittelemättä jäädessään työpaikkakiusaamisen jäljet seuraavat mukana uralla. Mieli saattaa vielä pitkän aikaa nähdä uhkia sielläkin, missä niitä ei ole. Seuraavassa työpaikassa epäasiallisen kohtelun jäljet voivat näkyä esimerkiksi jännittämisenä, heikkona luottamuksena uusia ihmisiä kohtaan ja heikentyneenä työkykynä.

– Ei pysty antamaan kaikkeaan, ei ole voimavaroja tutustua uusiin ihmisiin, saattaa jännittää nostaa asioita esiin esihenkilön kanssa, Oksanen konkretisoi. Hän toivoo, että epäasiallista kohtelua kokeneet tietäisivät ja muistaisivat, että vaikka oma mieli näkee uhkia, se ei tarkoita, että uhat olisivat tosia.

– Uusi työpaikka ei ole sama kuin vanha.

Lue myös: Hankala pomo ja huonoa johtamista? Toimi näin!

Työpaikkakiusattu tarvitsee rohkeutta

Jukka Oksanen tietää, ettei ole helppoa lähteä käsittelemään työpaikkakiusaamisen jättämiä jälkiä.

– Epäasiallinen kohtelu aiheuttaa todella paljon häpeää, joten on iso askel puhua asiasta, hän sanoo. Oksanen kannustaa rohkeuteen käsitellä vaikeat tunteet, koska silloin antaa itselleen mahdollisuuden päästä elämässä eteenpäin.

Hän kertoo, ettei kipeiden ja vaikeiden asioiden kimppuun tarvitse käydä heti. Toisaalta liian kauan ei kannattaisi kuormittavaa asiaa lykätäkään. Hän ehdottaa asettamaan itselleen aikarajan, jonka puitteissa hakee apua. Sopiva aika sulatella ajatusta voi olla esimerkiksi kuusi kuukautta.

– Riittää, että sinä tulet paikalle lääkärin tai hoitajan luo. Mitään muuta ei tarvitse tehdä, me ammattilaiset nappaamme kiinni asiasta.

Oksanen suosittelee ulkopuolista keskusteluapua, koska vain ulkopuolinen tarkastelee tapahtunutta neutraalisti.

– Tämän lisäksi voi olla hyvä jutella jonkun läheisen ihmisen kanssa.

Lopuksi Oksanen haluaa tarjota tärkeän oivalluksen kaikille epäasiallista kohtelua kokeneille.

– Anna tapahtunut anteeksi itsellesi, hän sanoo. Tällä hän ei suinkaan tarkoita, että pitäisi antaa epäasiallinen kohtelu anteeksi. Kiusattu saattaa ajatella, että aiheutti kiusaamisen omalla käytöksellään tai että ei ole ihmisenä paremman kohtelun arvoinen. Oksanen kertoo, että antaessaan anteeksi muille ihminen pystyy päästämään irti itsesyytöksistä ja voi vapautua syyllisyyden ja häpeän tunteista.

– Sen sijaan, että jäisit kiinni tapahtuneeseen, pystyisitkö menemään niiden asioiden läpi? Sen sijaan, että vaikenisit niistä, pystyisitkö käsittelemään ne? hän rohkaisee. Anteeksi antaminen on sen hyväksymistä, ettei itse uhrina ole vastuussa tapahtuneesta – ja että ansaitsee voida paremmin.

*Työsuojelulaissa kiusaamisesta puhutaan epäasiallisena kohteluna. Tässä artikkelissa voitaisiin yhtä hyvin kirjoittaa työpaikkaväkivallasta kuin työpaikkakiusaamisesta.

Lue myös: Lähtijät – kun työpaikan vaihto on ainoa oikea ratkaisu

Teksti: Liina Hurri
Kuva: