Vuoden 2024 työelämän vastuullisuusteko: Sercapin nelipäiväinen työviikko

Sercap Huoltopalveluiden nelipäiväinen työviikko on voittanut vuoden 2024 Työelämän vastuullisuusteko -palkinnon. Voittajan äänestivät 10 loppukilpailijan joukosta suomalaiset äänestäjät ja ääniä annettiin yhteensä 1840 kappaletta. Ajoneuvoelektroniikan korjaamiseen erikoistuneen Sercapin vastuullisuusteko sai hienosti 16,2% kaikista yleisön antamista äänistä. 

Keminmaassa ja Kalajoella toimivassa yrityksessä päätettiin kokeilla heille uudenlaista työaikajärjestelyä ja he alkoivat viime vuonna tekemään nelipäiväistä työviikkoa. Parittomina viikkoina yrityksen työntekijät ovat vapaalla maanantaisin ja parillisina viikkoina perjantaisin. Sercapilla tehdään siis 7,5 tunnin työpäiviä neljästi viikossa, mutta samalla palkalla kuin aiemmin. 

Pienyritys Sercap nousi voittoon kovassa joukossa, koska työelämän vastuullisuusteko -kilpailun äänestyksessä oli mukana suuria työnantajia, kuten Helsingin kaupunki, If-vakuutusyhtiö, Puuilo, Vaasan kaupunki ja Eckerö Line.

– Tuntuu hienolta, että äänestyksen voitti tällainen pieni, periaatteessa tuntematon yritys Pohjois-Suomesta. Se vahvistaa sitä omaa päätöstä, että ehkä olemme tehneet aikoinaan oikean ratkaisun, kertoo Sercapin toinen yrittäjistä Jari-Pekka Olli.

Ajatus nelipäiväiseen työviikkoon työntekijöiden arjen ja kuluttavan työn helpottamiseksi lähti Sercapin yrittäjäkaksikon Jari-Pekka Ollin ja Jan-Markus Lehtosen ollessa saunan lauteilla. 

– Oltiin pitkään jo menty sillä tyylillä, että työ oli todella kuormittavaa, kuluttavaa ja vaati todella paljon ajatustyötä. Tämä lähti puhtaasti siitä, että meillä oli selkeä tarve palautua paremmin ja voida työssä hyvin, Olli toteaa.

Yrittäjäkaksikon lisäksi yritys työllistää yhteensä seitsemän työntekijää. 

Mitä kaikkea nelipäiväinen työviikko vaati pieneltä yritykseltä?  

Olli korostaa, että loppujen lopuksi nelipäiväisen työviikon toteuttaminen on parantanut useampaakin osa-aluetta yrityksessä, mutta sen käyttöönottaminen ei ollut niin yksinkertaista.

– Idea vaati ensimmäisenä hyvää viestintää ja keskustelua. Se vaati jokaisen työntekijän työroolin selkeyttämistä sekä keskustelua siitä, miten voisimme optimoida jokaisen työaikaa ja tarvittaessa tiivistää palveluvalikoimaa. Me jalostimme saunan lauteilta lähtenyttä ideaa ottamalla työntekijämme mukaan kehitysprosessiin, Olli kertoo. 

Henkilöstö otti muutoksen vastaan hyvin, mutta suurimmat pelot ja huolenaiheet olivat yrittäjäkaksikolla.  

– Isoimmat pelot olivat omassa ajattelussa, että mitä oikein tulee tapahtumaan. Toki henkilökohtaisesti oli myös taloudellinen pelko, että liikevaihto sukeltaa ja asiakkaat kaikkoavat. Näin ei ole kuitenkaan onneksi tapahtunut, vaan oikein kivasti on mennyt ja kokeiluna lähtenyt nelipäiväinen työviikko on otettu pysyvästi käyttöön. 

Ollin mukaan työntekijöiden oli erittäin helppo ottaa nelipäiväinen työviikko vastaan, varsinkin kun viestintä aiheesta oli selkeää ja jokaisen työntekijän palkka pysyi samana vaikka työaika väheni. 

– Haluttiin välittää tällä sellainen viesti, että me arvostamme todella paljon meidän työntekijöitä sekä heidän ammattitaitoaan. Samalla halusimme myös osoittaa luottamusta heihin tarjoamalla heille mahdollisimman hyvän työympäristön. Tämä on ollut meistä myös paras tapa sitouttaa meidän ammattitaitoiset sekä halutut osaajat meille.  

Olli jakaa myös omat vinkkinsä muille yrityksille, jotka ovat pohtineet nelipäiväiseen työviikkoon siirtymistä.

– Kannattaa lähteä omia pelkoja päin. On tärkeää uskaltaa ja kokeilla rohkeitakin valintoja. Lisäksi viestintä pitää olla selkeää, läpinäkyvää ja konkreettista. On siis tärkeää ottaa vastaan mahdollisimman paljon palautetta työntekijöiltä. Prosessin myötä meillä on esimerkiksi karsittu sellaisia toimintoja, jotka joko hidastavat työn tekemistä tai toimintoja, jotka eivät olleet taloudellisesti kannattavia. 

– Tärkeintä kuitenkin on, että nelipäiväisen työviikon myötä ei pelkästään kavenneta palveluvalikoimaa vaan syvennetään sitä, jolloin me parannetaan työn ja työn tekemisen laatua, Olli vinkkaa muille yrityksille.

Vastuullisuustekoja jakamalla parannetaan suomalaista työelämää

Oikotie Työpaikkojen Päivi Salminen-Kultanen näkee Sercapin voiton hienona edelläkävijyytenä.

– Neljän työpäivän viikosta on puhuttu julkisuudessa hyvin paljon ja se on ollut aika kiisteltykin aihe. On mietitty, pystytäänkö sillä mallilla oikeasti tekemään töitä ja pärjäävätkö yritykset niin. Lappilainen yritys antaa nyt hienoa mallia, että heillä se on toiminut hyvin, sanoo Salminen-Kultanen.

Oikotien työelämän vastuullisuusteko -kilpailulla halutaan osoittaa, että Suomesta löytyy lukuisia työpaikkoja ja työyhteisöjä, joissa tehdään konkreettisia vastuullisuustekoja, sanoo Salminen-Kultanen.

– Usein työelämän vastuullisuus on hyvin abstrakti käsite, ja se ajatellaan jotenkin hirvittävän vaikeana ja hienona. Mutta meille on todella tärkeää, että me tunnistetaan tällaisia hyvin arkisiakin ja konkreettisia vastuullisuustekoja.

Salminen-Kultasen mukaan tasavertaisuuden ja yhdenvertaisuuden tärkeys korostuu nykyään yhä enemmän. Se, että työpaikoilla pystyy osallistumaan ja vaikuttamaan. Ja että pääsee kiinni yhteisöön ja sinut hyväksytään sellaisena kuin olet. Myös esihenkilöiden toiminnalla on tässä suuri rooli.

Salminen-Kultanen kertookin, että kilpailun myötä työnantajille halutaan antaa näkyvyyttä, mutta myös kokemusten ja käytäntöjen jakaminen yhteisössä on tärkeää.

– Näen, että kunnia kuuluu niille, jotka ovat tehneet hyvää työtä siellä työnantajan parissa. Usein myös henkilöstö on tavalla tai toisella osallistunut näiden tekojen suunnitteluun ja toteuttamiseen, niin kuin kilpailun voittaneessa työelämän vastuullisuusteossa kävi.

Teksti: Ilari Äijälä