Hallituksen työelämää koskevat lakihankkeet – keskeisimmät muutokset ja niiden eteneminen

Petteri Orpon hallitusohjelman kirjaukset työlainsäädäntöä koskevista muutoksista ovat etenemässä.

Työmarkkinauudistukset koskevat erityisesti työrauhaan sekä paikalliseen sopimiseen liittyviä muutoksia. Kirjoitus käsittelee ajankohtaisia lakihankkeita, niiden tuomia keskeisimpiä muutoksia sekä tämänhetkistä etenemistä.

Työrauhan parantaminen työmarkkinoilla

Työrauhan parantamisella tavoitellaan työmarkkinahäiriöiden vähentämistä muun muassa yritysten tuottavuuden turvaamiseksi. Työrauhalainsäädännön muutokset tulivat voimaan 18.5.2024. Muutosten keskiössä ovat suhteettomien myötätuntotyötaisteluiden rajoittaminen, poliittisten työtaisteluiden keston rajaaminen sekä seuraamusjärjestelmän tehostaminen.

Myötätuntotyötaistelun tarkoituksena on toisessa työriidassa esitettyjen vaatimusten tukeminen. Myötätuntotyötaistelulla voi olla vaikutuksia myös tuettavan työriidan ulkopuolisiin osapuoliin, minkä vuoksi työrauhavelvollisuuteen kuuluu jatkossa suhteettomilta myötätuntotaisteluilta pidättäytyminen. Tämä tarkoittaa, ettei myötätuntotyötaistelua saa aloittaa työehtosopimuksen voimassaollessa, mikäli sillä olisi suhteettoman vahingollisia seurauksia työnantajalle tai tämän sopimuskumppanille. Silloin kun työehtosopimus ei ole voimassa, myötätuntotyötaisteluita rajoitetaan vastaavalla tavalla vain tilanteessa, jossa tuettavan työtaistelun tavoitteena ei ole työehtosopimuksen solmiminen.

Yleisin työtaistelutoimenpide on työntekijöiden järjestämä työnseisaus, eli lakko. Poliittinen työtaistelu kohdistuu nimensä mukaisesti poliittiseen päätöksentekijään tai päätöksentekoon. Poliittinen työnseisaus saa jatkossa kestää enintään 24 tuntia sen aloittamisesta ja se tulee järjestää aiheuttaen mahdollisimman vähäistä ja lyhytkestoista häiriötä tuotantotoiminnalle. Muiden kuin työnseisauksena järjestettävien poliittisten työtaisteluiden osalta enimmäiskesto rajataan kahteen viikkoon. Poliittisiin työtaisteluihin asetetaan myös vuoden mittainen aikaraja. Tämä tarkoittaa sitä, ettei aiemmin järjestettyä poliittista työtaistelua saa uusia vuoden sisällä alkuperäisen työtaistelun alkamisesta saman tavoitteen saavuttamiseksi. Edellä mainitut poliittisten työtaisteluiden enimmäiskestoa koskevat rajoitukset ovat voimassa sekä työrauhavelvollisuuden vallitessa että sen ulkopuolella.

Jatkossa työnseisauksesta aloitettavasta myötätuntotyötaistelusta tai poliittisesta työtaistelusta sekä näiden laajentamisesta edellytetään kirjallista ilmoittamista viimeistään seitsemän päivää ennen niiden aloittamisajankohtaa. Ilmoitus tulee toimittaa valtakunnansovittelijan toimistoon. Poliittisen työtaistelun osalta ilmoitus annetaan myös työehtosopimuksen osapuolelle, mutta vain työrauhan vallitessa. Myötätuntotyötaistelussa ilmoitus tulee antaa työtaistelun kohteena olevalle työnantajalle sekä työehtosopimuksen osapuolelle.

Työehtosopimukseen sidotun yhdistyksen tulee jatkossa huolehtia myös siitä, että sen alaiset yhdistykset, työnantajat ja työntekijät, joita työehtosopimus koskee, välttävät edellä mainittuja suhteettomia myötätuntotyötaisteluita tai enimmäiskeston ylittäviä poliittisia työtaisteluita.

Mikäli työtaistelu kohdistuu omaan työehtosopimukseen työrauhan vallitessa, kyseessä on laiton työtaistelu, josta voidaan tuomita hyvityssakko työehtosopimukseen osalliselle tai muutoin sidotulle yhdistykselle ja työnantajalle, joita työrauhavelvollisuus sitoo. Hyvityssakkojen suuruus on pääsääntöisesti ollut korkeintaan muutamia tuhansia euroja. Lakimuutosten myötä hyvityssakon määräksi asetetaan vähintään 10 000 euroa ja enintään 150 000 euroa. Hyvityssakko voidaan jatkossa määrätä myös työrauhavelvollisuuden rikkomisesta suhteettomalla myötätuntotyötaistelulla tai enimmäiskeston ylittävästä poliittisesta työtaistelusta. Hyvityssakkoa voidaan erityisestä syystä kohtuullistaa tuomitsemalla se vähimmäismäärää pienempänä tai jättää se kokonaan tuomitsematta.

Työsopimuslakiin on lisätty uusi säännös työntekijälle asetettavasta seuraamusmaksusta. Jatkossa yksittäiselle työntekijälle voidaan määrätä maksettavaksi 200 euron suuruinen hyvitysmaksu, jos hän jatkaa sellaista työnseisausta, jonka tuomioistuin on katsonut lainvastaiseksi ja josta työnantaja on kirjallisesti ilmoittanut työntekijälle.

Lakimuutokset toteutettiin työehtosopimuslaissa, työriitojen sovittelusta annetussa laissa sekä näihin liittyvissä laeissa. Itse sääntelyyn tehtyjen muutosten lisäksi työriitojen sovittelusta annettu laki muutettiin nimeltään laiksi työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä. Työrauhan vallitessa voimassa oleva sääntely on sijoitettu työehtosopimuslakiin. Muilta osin sääntely on laissa työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä.

Hallituksen esitys HE 12/2024 vp laeiksi työehtosopimuslain ja työriitojen sovittelusta annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi on luettavissa kokonaisuudessaan Finlexistä.

Paikallisen sopimisen mahdollisuuksien lisääminen

Paikallista sopimista koskevilla muutoksilla pyritään mahdollistamaan paikallinen sopiminen yrityksissä yhdenvertaisesti, esimerkiksi lisäämällä sopimisen mahdollisuuksia sekä yleissitovassa että järjestäytyneessä kentässä oleville työpaikoille.

Tämänhetkisen tiedon mukaan paikallista sopimista koskeva lakiesitys on jatkovalmistelussa, jossa siitä saatua palautetta käsitellään. Tarkoituksena on, että lopullinen hallituksen esitys annettaisiin eduskunnalle kesäkuussa 2024 ja lait tulisivat pääosin voimaan 1.1.2025. Kirjoituksen laatimisen aikaan lopullista hallituksen esitystä ei ole vielä annettu, mutta lakiuudistuksilta odotettavat sisällöt ovat jo pääpiirteittäin selvillä.

Voimassa oleva työlainsäädäntö mahdollistaa monista asioista sopimisen laista poiketen valtakunnallisella työehtosopimuksella. Valtakunnallisuutta koskeva vaatimus merkitsee myös sitä, että sopimismahdollisuuksia ei ole, jos työehtosopimuksen sopijapuolena on yksittäinen työnantaja ja/tai valtakunnallisen työntekijäyhdistyksen jäsenyhdistys. Lakimuutoksilla sopimismahdollisuuksia laajennettaisiin siten, että jatkossa myös työnantajakohtaisilla työehtosopimuksilla voitaisiin poiketa samoista työlainsäädännön säännöksistä kuin nykyisin valtakunnallisilla työehtosopimuksilla. Muutoksen myötä myös valtakunnallisen työntekijäyhdistyksen jäsenyhdistys voisi toimia työntekijäpuolta edustavana sopijapuolena.

Järjestäytymättömän työnantajan tulee noudattaa vähintään alan yleissitovan työehtosopimuksen määräyksiä. Näihin työehtosopimuksiin voi sisältyä paikalliseen sopimiseen kelpuuttavia määräyksiä, joiden soveltamiseen järjestäytymättömillä työpaikoilla moni lainsäädäntö on tällä hetkellä kuitenkin esteenä. Tarkoituksena on, että tulevaisuudessa myös järjestäytymättömillä työpaikoilla voitaisiin soveltaa yleissitovaan työehtosopimukseen sisältyviä määräyksiä, joilla paikallinen sopiminen mahdollistetaan.

Työehtosopimuksessa saatetaan edellyttää paikallisen sopimuksen sopijapuoleksi luottamusmiestä tai muuta yksilöityä edustajaa, mutta kaikilla työpaikoilla tällaista ei ole valittuna. Valitsematta jättäminen on saattanut estää paikallisen sopimuksen tekemisen, mikäli työehtosopimuksessa ei ole sovittu vaihtoehtoista tapaa sopimiselle. Lakimuutosten myötä paikallisen sopimuksen tekemistä laajennettaisiin mahdollistamalla sen tekeminen viime kädessä luottamusvaltuutetun tai työehtosopimuksen piirissä olevan henkilöstön kanssa. Paikallisia sopimuksia voitaisiin siis jatkossa tehdä myös ilman luottamusmiestä tilanteissa, joissa tällaista henkilöstön edustajaa ei ole valittuna.

Muutoksilla pyritään ehkäisemään myös epäasiallisia työehtosopimuksia. Työntekijäyhdistyksen tarkoitusta arvioitaessa ei jatkossa huomioitaisi vain sen muodollista tarkoitusta, vaan myös yhdistyksen tosiasialliset päämäärät ja toiminta tulisi ottaa huomioon. Tarkoituksena on varmistaa, että yhdistys edustaa aidosti työntekijäpuolta, eikä toimi tosiasiassa vain työnantajayrityksen intressissä. Myös luottamusvaltuutetun asemaa on tarkoitus parantaa paikallisen sopimisen yhteydessä. Työnantajan tulisi edistää tämän osaamiseen ja työpaikan toimintaympäristön tuntemukseen liittyviä valmiuksia.

Muita tulevia muutoksia

Yhteistoimintalakia sovelletaan tällä hetkellä yrityksiin sekä yhteisöihin, joiden palveluksessa työskentelee säännöllisesti vähintään 20 työntekijää. Lain soveltamisalan piiriin kuuluvat työnantajat ovat velvollisia noudattamaan muun muassa muutosneuvotteluprosessia. Hallitusohjelman mukaan yhteistoimintalain soveltamisalaa tullaan nostamaan 20 työntekijästä 50 työntekijään. Tämän lisäksi muutosneuvottelujen vähimmäiskestoaikoja lyhennetään. Nykyään neuvotteluita tulee käydä vähintään kuusi viikkoa tai 14 päivää, mutta muutosten myötä vähimmäisajat lyhenevät puolella. Lakimuutoksia varten asetetun työryhmän mietintöä hallituksen esityksen muodossa voidaan tämänhetkisen tiedon mukaan odottaa kesäkuuhun 2024 mennessä. Lisäksi henkilöstön hallintoedustusta tullaan arvioimaan yhteistoimintalain muutosten yhteydessä. Selvityksen on tarkoitus valmistua loppusyksystä 2024.

Edellä mainittujen lisäksi työmarkkinauudistusten käynnissä oleviin hankkeisiin sisältyvät myös neuvottelujärjestelmän kehittäminen sekä suojelutyön turvaaminen työtaistelutilanteessa. Suojelutyö viittaa työhön, joka on välttämätöntä työtaistelun aikana ihmisten hengen tai terveyden vaarantumisen ehkäisemiseksi, tai sellaisen omaisuuden suojelemiseksi, mikä erityisesti vaarantuu työtaistelun vuoksi. Neuvottelujärjestelmän kehittämistä koskevan hankkeen tarkoituksena on vahvistaa niin sanotun palkantarkistusten yleisen linjan huomioiminen työriidan osapuolten sovittelutoiminnassa. Käytäntöä noudatetaan periaatteessa jo nyt sovittelutoiminnassa, mutta uudistuksen myötä periaate kirjattaisiin lakiin. Lisäksi tiettyä sovittelutehtävää varten asetettujen sovittelulautakuntien toiminta sidottaisiin vahvemmin työriitalain määräyksiin työriitojen sovittelusta siten, että lautakunnan tulisi muun muassa noudattaa samoja periaatteita kuin sovittelijan työmarkkinoiden toimivuuden edistämisessä. Hankkeet ovat parhaillaan työryhmien valmistelussa, jonka jälkeen hallituksen esityksiä voidaan odottaa. Tällä hetkellä arviona on, että hallituksen esitys suojelutyön turvaamisesta annettaisiin vuodenvaihteessa 2024–2025 ja hallituksen esitys neuvottelujärjestelmän kehittämisestä syyskuussa 2024.

Hallitusohjelmaan on lisäksi kirjattu tavoite hyvän työelämän edistämiseksi. Tämän myötä työ- ja elinkeino- sekä sosiaali- ja terveysministeriö ovat asettaneet työryhmiä edistämään muun muassa raskauteen ja perhevapaaseen perustuvan syrjinnän ehkäisyä sekä vahvistamaan erityisryhmien, kuten maahanmuuttajien ja ikääntyneiden osallisuutta työelämään. Työryhmien tavoitteena on laatia asiantuntijainformaatiota, selvityksiä sekä seurata työryhmälle asetettujen tavoitteiden toteutumista.

Kirjoituksessa käsiteltyjen lakihankkeiden tilanteet on huomioitu 13.6.2024 saakka. Osa hankkeista on kirjoituksen laatimisen aikana edelleen käynnissä ja voimaantulevien lakien lopullinen sisältö saattaa vielä muuttua valmistelutyön aikana.