Työnantajan omaisuuden anastus työsuhteen päättämisperusteena
Epärehellisyys työnantajaa kohtaan on usein omiaan johtamaan työsuhteen päättämiseen. Korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO:2016:62 tarkasteltiin työnantajan oikeutta päättää arvoltaan vähäisiä hävikkituotteita anastaneen myyjän työsuhde.
Tapauksessa oli kyse osuuskaupassa kassavastuullisissa tehtävissä työskennelleestä myyjästä. Erään työvuoronsa päätteeksi työntekijä otti kaupasta itselleen kaksi hävikkituotteiksi kirjattua hedelmää, vaikka hedelmät olisi pitänyt toimittaa jätepuristimeen. Työnantaja purki työntekijän työsopimuksen epärehellisyyden ja ohjeiden vastaisen menettelyn vuoksi. Oikeutta päättää työntekijän työsuhde tapahtuneen vuoksi arvioitiin kaikissa oikeusasteissa korkeinta oikeutta myöten.
Työsuhteen päättäminen edellyttää pääsääntöisesti aiempaa varoitusta
Työsopimuslain mukaan asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena voidaan pitää työsopimuksesta tai laista johtuvien, työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä. Pääsääntöisesti laillisen irtisanomisen edellytys on se, että työntekijää on ennen työsuhteen päättämistä varoitettu ja siten annettu mahdollisuus korjata virheellinen menettelynsä. Vain vakavissa rikkomuksissa työsopimus voidaan irtisanoa ilman aiempaa varoitusta.
Työsuhteen purkaminen päättymään välittömästi on irtisanomista astetta järeämpi päättämistoimi, joka edellyttää työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden niin vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää työsuhteen jatkamista edes irtisanomisajan pituista aikaa.
Työntekijän menettelyä on tarkasteltava kokonaisarvioinnilla
Sekä irtisanomis- että purkamisperusteen arviointi on aina kokonaisarviointia, jossa kiinnitetään huomiota rikkomuksen vakavuuteen ja vaikutuksiin, työntekijän suhtautumiseen tekoonsa, työn luonteeseen ja työntekijän asemaan.
Tapauksessa työntekijä oli työskennellyt kassavastuullisessa tehtävässä, johon liittyi työnantajan rahojen käsittelyä. Tällaisessa työssä luottamuksella työntekijään on suuri merkitys. Lisäksi työntekijä oli ollut tietoinen hävikkituotteiden käsittelyä koskevasta ohjeistuksesta ja siten toiminut tietoisesti vastoin hänen työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavaa velvoitetta. Työntekijää oli myös varoitettu kahdesti ennen hävikkituotteiden anastusta: kolme vuotta aiemmin työpaikan sääntöjen noudattamatta jättämisen vuoksi ja kaksi vuotta aiemmin epäasiallisen käytöksen vuoksi.
Toisaalta korkein oikeus kiinnitti huomiota myös siihen, että työntekijän epärehellisyys ei ollut liittynyt työntekijän tehtäviin kassatyöntekijänä eikä työnantajan rahojen käsittelyyn. Työntekijälle annetuista varoituksista oli kulunut aikaa eikä kumpikaan varoituksista liittynyt sen kaltaiseen epärehellisyyteen, josta nyt oli kysymys. Varoituksilla ei nähty olevan merkitystä työsuhteen päättymistä arvioitaessa. Anastetuilla tuotteilla ei ollut rahallista arvoa työnantajalle eikä työntekijän menettelyn katsottu vaikuttaneen osuuskaupan asiakassuhteisiin.
Kokonaisuutena arvioiden ei riittävän vakava rikkomus
Vaikka työntekijä oli rikkonut työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavia velvoitteita, kokonaisuutena arvioiden korkein oikeus ei pitänyt työntekijän rikkomusta niin vakavana, että työnantajalla olisi ollut oikeus purkaa työsopimus tai irtisanoa se ilman aiempaa, vastaavasta menettelystä annettua varoitusta.
Työnantaja tuomittiin maksamaan työntekijälle irtisanomisajan palkka, lomakorvaus ja kuuden kuukauden palkkaa vastaava korvaus työsuhteen perusteettomasta päättämisestä.
Tapaus osoittaa hyvin, miten kokonaisvaltaista ja kaikki tapahtuman olosuhteet huomioon ottavaa kokonaisarviointia työsuhteen päättämisperusteen arviointi edellyttää. Tapaus muistuttaa myös siitä, miten olennainen merkitys varoituksella on päättämisarvioinnissa ja miten annetun varoituksen tulisi johtua samankaltaisesta menettelystä kuin minkä johdosta työsuhteen päättämistä arvioidaan.
